Hengityksen filosofia

Filosofia on viisauden rakastamista. Hengityksen filosofia on hengityksen viisauden rakastamista. 

Mitä on hengityksen filosofia?

Hengitys on harvinainen teema nykypäivän filosofiassa. Tässä tekstissä tarkaskastellaan sitä ensin länsimaisen filosofian näkökulmasta.

Viime vuosina hengityksen filosofia uutena suunnan avauksena on alkanut kuitenkin kiinnostaa muutamia akateemisia ajattelijoita. Tämän filosofisen suuntautumisen pioneerejä ovat Luce Irigaray (1983), David Kleinberg-Levin (1984), David Abram (1996) ja Peter Sloterdijk (1998). Vasta 2010-luvulla ilmestyivät ensimmäiset vain hengityksen filosofiaan keskittyvät julkaisut. Väitöskirjani vuodelta 2018 on maailman ensimmäinen hengityksen ontologiaa käsittelevä väitöskirja (Löydät sen täältä).

Hengityksen filosofian parissa käsitellään suhdettamme ilman ja hengityksen ilmapiireihin. Hengitys saattaa kuulostaa oudolta tutkimusaiheelta tai ainakin vieraalta länsimaisen filosofian itseymmärryksen ja päämäärien näkökulmasta. Tämä vieraus johtuu siitä, että länsimainen filosofia on lähes kokonaan unohtanut hengityksen ja ilman - Irigaray ja Abram ovat erityisesti nostaneet esille tätä hengityksen ja ilman unohdusta tutkimuksissaan. 

Uusi hengityksen filosofia pyrkii tekemään länsimaista filosofiaa tietoiseksi omista "sokeista pisteistään" tuomalla mukaan ei-länsimaisia lähteitä ja oivalluksia, ja paljastamalla, kuinka hengitys on perustavanlaatuinen, vaikkakin unohdettu elementti sen omassa historiassa. Tällä ajattelutavan muutoksella on potentiaalisesti kauaskantoisia vaikutuksia ontologian, etiikan, runouden, politiikan, taiteen, humanistisen ympäristötutkimuksen, hyvinvoinnin ja henkisyyden aloilla.

Hengityksen filosofiani - hengityksen viisautta ihmettelemässä

Hengityksen filosofiani lähtee ontologisista kysymyksistä: mikä on hengityksen yhteys olemiseen ja miten voimme ymmärtää maailmaa uudella tavalla tästä näkökulmasta. Näin ollen hengityksen filosofian johtoajatus on, että kaikki elämän kysymykset ja ilmiöt voidaan ajatella, ihmetellä ja kokea uudella tavalla hengityksen kokemuksellisessa ilmapiirissä. Usein sanonkin, että ”filosofia on viisauden rakastamista ja hengityksen filosofia on hengityksen viisauden rakastamista”. 

Filosofiani nousee kokemuksesta: hengitämme ilmaa. Jos todella avaudumme tälle kokemukselle niin, kuinka rikas se onkaan. Ilma piirittää meitä koko ajan, vaikka emme sitä usein ajattelekaan. Kiinnitämme nimittäin huomion kohteisiin: asioihin, esineisiin, olioihin jne. Unohdamme ilman, joka on kohteiden väleissä. Suomen kielen sana ilmapiiri sisältää syvää viisautta - olemme koko ajan ilman piirittämiä ja lävistämiä. Ilmapiiri on aina avoin, avara, laaja, suunnaton. Näin ollen hengitys on ihmisen ensimmäinen ja tärkein maailmasuhde.

Koko elämän läpäisevä hengittävä hyvinvointi

Olen itse löytänyt syvän yhteyden hengitykseen meditaation ja laulamisen kautta. Olen harrastanut molempia jo yli 30 vuotta. Minulle on tärkeää, että hengityksen filosofia on ”kiinni elämässä”, siksi akateemisen työni rinnalla koko ajan omassa elämässäni haluan ymmärtää hengityksen kokemuksellista viisautta. 

Puolisoni, laulaja ja laulunopettaja Saara-Maija Strandmanin kanssa kehitämme Hengittävä hyvinvointi -ajattelua. Hengityksen viisauden ymmärtäminen on meille yhteinen intohimo, joten ihmettelemme yhdessä hengittävän elämänasenteen eri ulottuvuuksia. Lue lisää täältä.

Hengittävä hyvinvointi -ajattelun yhteydessä kuvaamme ilmapiirien merkitystä ja ilmapiiritaitojen oppimisen merkitystä. Lue lisää täältä.

Mille hengityksen filosofiani perustuu?

Olen tutkinut, kehittänyt ja opettanut hengityksen filosofiaa yli 20 vuotta. Ensimmäiset hengityksen filosofian kurssit "Hengittävä maailma ja filosofinen asenne" pidin vuonna 2002-2004 toimiessani Lahden ammattikorkeakoulun filosofian opettajana. Vuonna 2010 loin termin respiratory philosophy artikkelissani "The Inspiration and the Expiration of Being", joka käsittelee Maurice Merleau-Pontyn ja Gaston Bachelardin näkökulmista hengityksen filosofiaa ja hengityksen runoutta. Respiratory philosophysta on sittemmin tullut termi, jota muutkin hengityksen filosofit käyttävät. Olen tutkijan työni kautta mukana useissa akateemisissa hankkeissa, joiden kautta kehitämme hengityksen filosofiaa ja kokoamme julkaisuja. Julkaisuihin voit tutustua täällä. Kirjassani Phenomenological Ontology of Breathing: The Respiratory Primacy of Being, joka julkaistiin vuonna 2023, avaan hengityksen filosofiaa mm. kysyen miten me hengitämme ilmaa on ihmisenä olemisen peruskokemus, mitä sen kautta voi avautua ja minkälaisen tutkimusmetodin se vaatii?

Tutkimusotteeni on fenomenologinen. Fenomenologiaa voi kutsua esiteoreettiseksi alkutieteeksi - fenomenologian perustajaa Edmund Husserlia seuraten: fenomenologi on ainainen aloittaja. Hengityksen fenomenologia on paluuta hengityskokemuksen ihmettelyyn. Tämä on taito, joka on mielestäni meille hekstisessä maailmassa eläville nykyihmisille varsin tärkeä.